OI IHANA NAANTALI - BLOGI

9.10.2017

Lokakuun valoilmiöitä

 

Syksyinen saaristo on ihana. Luonto hehkuu kultaista valoa. Auringonlaskut ovat huikeita. On hiljaista. Ei hyttysiä. Tai no, ehkä muutama inisijä, mutta mitäpä niistä. Ei hirvikärpäsiä. On lämmintä.

 

 

Viime viikolla söimme perheen kanssa iltapalan Villan tilan uimarannan laiturilla ja ihailimme auringonlaskua. Mikä värinäytelmä taivaalla! Ainoina ääninä eväspakettien rapina ja vieno laineiden liplatus. Tyynen meren pinnan rikkoivat kalojen liikkeet paljastavat vesirenkaat. Olispa tullut onki mukaan!

Niin täydellistä. Kyllä kannatti vaihtaa kodin ruokapöytä tähän maisemaan. Tähän hetkeen. Tähän rauhaan.

 

 

ps. Tiedot Naantalin luonto- ja ulkoilureiteistä löydät täältä.

 

21.9.2017

Yleisömenestys saapuu Naantaliin

 

Rakkaudentunnustus isänmaalle -esitys on ollut yleisömenestys ympäri Suomea. Tarinat sodan keskellä sinnitelleiden suomalaisten naisten arjen sankariteoista koskettavat syvältä. Nämä tarinat ovat tosia!

 

Minna Vikholm vastaa puhelimeen Suomussalmella, Suomi-neidon vyötäröllä, Raatteentien lähellä. Hän on lähes 30 vuoden ajan kuntouttanut lukuisia sotatoimialueella sinnitelleitä naisveteraaneja. Osan kanssa ystävystynytkin.

- Hoitotilanteissahan puhutaan ummet ja lammet, nauraa fysioterapeuttina työskentelevä Minna.

 

 

Halusin kiittää rohkeita rajaseudun naisia

- Miesten sankariteoista on kerrottu paljon, mutta naiset ovat jääneet ilman kiitosta. Halusin tehdä jotain, millä kiittää näitä rohkeita ja sinnikkäitä rajaseudun naisia. Sodasta on kulunut riittävästi aikaa. Viimein vaikenemisen muurit aukeavat ja kokemuksista pystytään puhumaan.

- Sotatoimialueella naisten piti hoitaa miesten työt, pysyä rohkeana, huolehtia lapsista, hoitaa kotiin palanneet rikki menneet miehet, ottaa suruviestejä vastaan.

Minna ihailee naisten selviytymiskykyä sodan kauheuksien keskellä. Kaikesta oli puutetta, mutta naiset olivat kekseliäitä. Ja vaatimattomia. Joutuessaan silmätysten kuoleman kanssa, elämän kunnioitus ja sinnikkyys kasvoivat.

- Naiset pitivät kaiken koossa. Olen entistä ylpeämpi naisistamme. He ovat aikakautensa todellisia yrittäjiä, esikuvia.

 

Esiintymispyyntöjä tulee jatkuvasti

Miksi en nauhoittanut kuulemiani tarinoita, harmitteli Minna useasti. Niinpä hän ryhtyi kirjoittamaan niitä muistiin. Lisäksi naisyrittäjä päätti, että tarinoista on tehtävä näytelmä ja teki käsikirjoituksen.

- Me Ylä-Kainuun Yrittäjänaiset olemme kovia laulamaan ja teemme paljon hyväntekeväisyyttä. Ajattelin, että tässähän on sopiva porukka ja ehdotin heille vaativaa projektia.

Hetken ihmeteltyään kollegat innostuivat ja niin aloitettiin ahkera historian opiskelu.

- Kuusi vuotta sitten oli Rakkaudentunnustus isänmaalle -esityksen ensi-ilta. Piti olla vain yksi esitys, nyt niitä on ollut jo yli 30, Minna nauraa.

- Esiintymispyyntöjä tulee jatkuvasti. Lavalla nähdään 23 yrittäjänaista ja kolme muusikkoa. Välillä joutuu laittamaan putiikit kiinni, että pääsemme esiintymään. Meitä pyydetään myös kouluihin esiintymään. On tärkeää muistuttaa, mitä itsenäisyyden eteen on jouduttu tekemään.

 

 

Pahat muistot rinnan alle piiloon

Entä sitten ne tarinat? Ne ovat oikeita veteraanien kokemuksia. Arolan Lempin tyttärentytär esittää mummonsa tarinan. Kun Lempi näki venäläisten tulevan, hän laittoi lapset vesikelkkaan ja lähti varoittamaan naapureita ja sotilaita. Osa lähti karkuun, osa jäi vangeiksi. Kuullaan nyt jo 80-vuotiaan Saimin tarina, kun hän 15-vuotiaana joutui evakkoon ja kätki pahat muistot unohduksiin rinnan alle. Mukana on myös Maijan painajainen: 17-vuotias tyttö ja hänen 12-vuotias serkkunsa jäivät henkiin, kun partisaanit tappoivat kymmenen ihmistä heidän ympäriltään.

- Ja sitten ovat rintamalla raskaissa töissä auttaneet naiset. Siellä he ovat ruumiita pesseet ja ’kiitokseksi’ leimattiin huonoiksi naisiksi. Harmittaa ihan hirveästi heidän puolestaan. Ei sinne rintamalle kukaan huvikseen mennyt auttamaan.

Hiljaiseksi vetää Minnaa kuunnellessa.

Osa tarinoista on niin rajuja, että niiden näytelmään ottamista mietittiin pitkään. Onneksi otettiin, sillä Ylä-Kainuun Naisyrittäjät ovat saaneet paljon kiitosta rehellisyydestä ja aidoista tarinoista. Siksi esitykset vetävät katsomot täyteen.

- Olemme päässeet tekemään hienoja juttuja. Esiintyneet ympäri Suomea, Helsingin Savoy-teatterissakin. Tavalliset naiset esittävät tavallisen naisen elämää. Se on huikeaa!

Näytelmälle on myönnetty Suomi100-tunnus ja sen on ohjannut Ulla Schroderus.

Kuvat: Juhani Seppänen.

 

Rakkaudentunnustus isänmaalle 30.9. klo 15.00, Maijamäen liikuntahalli, Naantali.
 

Lue lisää näytelmästä ja tekijöistä.

 

Tags: 
12.9.2017

Pimeä syysilta Louhisaaren kummitusten seurassa

 

Pimeänä syysiltana, kun varjot ovat pitkiä, lähdetään kummituskierrokselle Louhisaaren linnan käytäville. Vuosisatojen ajan nykypäivään asti linnan asukkaat ja henkilökunta ovat kertoneet oudoista tapahtumista, äänistä, jäljistä ja hahmoista. Dramatisoiduilla kummituskierroksilla luvassa jännitystä ja yllätyksiä.

 

 

Pitkän lehtipuiden reunustaman tien päässä rautaportin takana hohtaa valkoisena Louhisaaren linna. Myöhäisrenessanssilinna on säilynyt lähes samanlaisena valmistumisestaan 1650-luvulta lähtien. Vaikuttava, kaunis, upea paikka.

Mutta kun syysillat pimenevät, varjot pitenevät, lattialaudat narahtelevat ja hämärän linnan nurkat jäävät pimeiksi - silloin on helppo päästää mielikuvitus laukkaamaan.

 

Mitäs jos täällä oikeasti kummittelee?

 

- Louhisaaren kummituksista on kerrottu vuosisatojen ajan. Osa tarinoista on peräisin Flemingien ajalta. Osan olen kuullut nykyiseltä henkilökunnalta, kertoo Louhisaaren kummituskierrosten opas Eija Räsänen.

Vuosi sitten tarinoista kiinnostunut Eija heitti ilmaan idean Louhisaaren opastetusta kummituskierroksesta. Yhdessä museoviraston ja Naantalin Matkailun kanssa ideoitiin dramatisoitu kummituskierros: linnan historiaa maustetaan salaperäisillä tarinoilla ja yllätyksillä, höysteeksi naurua.

- Vähän jännitystä syksyn pimeyteen, Eija sanoo.

Louhisaaressa tarinoita siis piisaa. Pari vuotta sitten kummitustutkijat viettivät mittareineen yön linnassa.

 

 

Millaisia kummitushavaintoja linnassa on tehty?

 

- Ovia menee kiinni, tavaroita siirtyilee, kuuluu askeleita, on nähty lattialla märkiä jalanjälkiä kellarista tultaessa. Käytävillä on liikkunut mies- ja naispuolisia hahmoja, kuvailee Louhisaaren Camilla Adolfsson.

Monet tuntevat tarinan kiivaasta ja äkkipikaisesta herra Flemingistä. Erittäin mustasukkainen mies lukitsi vaimonsa katonrajassa olevaan pikkuruiseen koppiin matkojensa ajaksi - huonostihan siinä lopulta kävi. Tunnon tuskista kärsivän Flemingin haamuko käytävillä vaeltaa? Nimeään hahmo ei ole tähän mennessä suostunut paljastamaan.

- Louhisaaressa kävijät kyselevät paljon kummitusjuttuja. Ja voi kyllä, täällä noita tarinoita riittää, Camilla nauraa. Kierrosten kummitustarinat pohjautuvat löysästi totuuteen, asukkaiden ja henkilökunnan kertomiin tapahtumiin, mitä he ovat nähneet ja kuulleet.

 

Louhisaaren kartanolinnan fiktiiviset kummituskierrokset lauantaina 23.9. sekä 30.9. klo 18.00 ja klo 19.00 ovat loppuunmyydyt. Lisäkierrokset järjestetään 7.10. klo 18.00 ja klo 19.00. Lippuja rajoitetusti.

Liput täältä. 
 

Lue lisää Louhisaaren historiasta.